maanantai 23. huhtikuuta 2012

Kuvasarjauutisia ja uutisvideoita sisäisessä viestinnässä


Esimerkki kuvasarjauutisesta.
Käsittelen tässä postauksessa lyhyesti kahta suomalaista opinnäytetyötä aiheesta, mutta eri näkökulmista. Ensimmäisenä Sanna Maunuan opinäytetyöKuvasarjauutinen kuva-journalistisena ilmiönä”, jossa käsitellään kuvasarjauutista, joka on yksi kuvajournalismin uutistyyppi. Maunua kuvaa tutkimustaan case studyksi ja kertoo käyttäneensä menetelmänä sisällönanalyysia. Tutkimuksen tuloksena kuvasarjauutista oli eniten sanomalehtien verkkosivuilla. Maunua toteaa, että kuvasarjauutisen mahdollisuuksia ei aina hyödynnetä, vaikka se voisi olla hyvä valtti kilpailtaessa videosisältöä julkaisevien uutissivustojen kanssa.

Toisena esittelen Taina Kerttulan pro gradu-tutkielman ”Käyttäjien odotuksia verkkovideon sisällöistä. Tapaustutkimus VTT:n sisäisestä viestinnästä”. Tässä tutkimuksessa uutisvideo toimiikin yrityksen sisäisen viestinnän kanavana. Tutkimuksessa selvitetään odotuksia ja verkkovideon soveltuvuutta VTT:n sisäisen viestinnän kanavaksi. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla ja se analysoitiin laadullisesti, aineistolähtöisesti. Haastateltavilla oli kriittisiä odotuksia verkkovideoita kohtaan. Verkkovideon käytölle löytyi kuitenkin kolmenlaisia perusteita; sillä voidaan havainnollistaa uutiseen liittyvää toimintaa ja esimerkiksi tutkimustuloksia. Se voi toimia myös organisaation sisäisen markkinoinnin kanava tehden henkilöitä ja tutkimusta entistä tutummiksi. Kolmanneksi vaikeita asioita voidaan konkretisoida ja perustella verkkovideon avulla. Videoviestin luotettavuutta lisäävät videolla esiintyvän henkilön ei-verbaalit eleet.

Tutkimuksia löytyy laidasta laitaan. Näissäkin tutkimuksissa multimedia-elementtiä tarkastellaan aivan eri näkökulmista; ensimmäisessä multimedia-elementtinä on kuvasarja ja toisessa uutisvideo toimii ”uutisena yrityksen asioista” yrityksen henkilöstölle. Molemmissa itse multimedia-elementistä on tullut itse uutinen tai suuri osa uutista. Molemmissa on käytetty laadullista analyysia, mutta aineisto on hankittu eri tavoin, molemmille tutkimuksille sopivalla tavalla. Onkin ollut yllättävää, kuinka paljon käsittelemissäni tutkimuksissa on käytetty laadullista analyysia.


Maunua Sanna (2010). Kuvasarjauutinen kuva-journalistisena ilmiönä. Julkaisematon digitaalisen viestinnän opinnäytetyö. Metropolia. 
Saatavilla: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/17011/kuvasarj.pdf?sequence=1

Kerttula Taina (2004). Käyttäjien odotuksia verkkovideon sisällöistä. Tapaustutkimus VTT:n sisäisestä viestinnästä. Julkaisematon puheviestinnän pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11273/G0000599.pdf?sequence=1


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti