Tutkimuksista kaikki käyttivät tutkimusmenetelmänään jollain tavoin sisällönanalyysiä. Huomio on aika mielenkiintoinen mutta toisaalta sisällönanalyysiä on mahdollista käyttää hyvin eri tavoin, jolloin se myös soveltuu monenlaisiin tutkimuksiin. Koska kolmessa tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruumenetelmänä haastattelua se vaatii aina rinnalleen jonkinlaista teksti- tai sisällönanalyysiä.
Kuitenkin vain kaksi tutkimuksista käytti täysin kvalitatiivista sisällönanalyysiä (Vobic 2011 ja Machin & Jaworski 2006). Muut kolme käyttivät sisällönanalyysissään kvantitatiivisia menetelmiä (esim. ANOVA) ja taulukoita, joita syvällisempi pohdinta kuitenkin täydensi.
Smith & Wilson (2000) eivät suoraan maininneet sisällönanalyysiä menetelmää kuvaavassa luvussaan, mutta he totesivat "koodanneensa haastattelujen sisällön". Tässä tutkimuksessa analyysin vaiheet kuvataan kuitenkin huomattavasti tarkemmin näennäisestä menetelmän puutteesta huolimatta. Esimerkiksi Machill, Beiler & Schmutz (2006) totesivat suoraan käyttävänsä sisällönanalyysiä haastattelutulostensa analysointiin. Sen lisäksi he totesivat tutkimuksensa olevan tapaustutkimus.
Myös Vobicin (2011) tutkimuksessa on tapaustutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen menetelmänä toimii kuitenkin etnografinen sisällönanalyysi, joka on yksi sisällönanalyysin suuntaus. Hän siis analysoi tutkimuksessaan haastattelun lisäksi myös omia havaintojaan.
YouTube -videoita tutkivat Peer & Ksiazek (2011) mainitsevat videoiden sisällönanalyysin ainoaksi menetelmäkseen. Se voi siis toimia menetelmänä, vaikka tutkimuksen kohteena onkin video eikä esimerkiksi pelkkä teksti.
Machin ja Jaworski (2006), jotka tarkastelevat arkistovideoita, toteavat ympäripyöreästi "analysoivansa arkistovideoiden sisältöä suhteessa siihen, missä niitä on myöhemmin käytetty". He eivät suoraan puhu sisällönanalyysistä ja tutkimus tuokin mieleeni Grounded theoryn, jossa teoriaa kehitetään tutkimuksen edetessä.
Menetelmien kuvaus oli hyvin vaihtelevaa. Vaikka kaikilla tutkimuksilla oli taustallaan samankaltainen menetelmällinen lähestymistapa, sen variaatiot olivat erilaiset jokaisessa tutkimuksessa. Näin voitaisiin myös ajatella, että sisällönanalyysi on hyvin joustava menetelmä. Jokainen tutkija rakentaa siitä oman versionsa.
Kuuluisiko tutkimusmenetelmän olla näin mukautuvainen? Huonontaako joustavuus esimerkiksi menetelmän luotettavuutta, mitä mieltä olette?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti