Tarkastelemissani artikkeleissa oli monenlaisia näkökulmia videon ja uutisen suhteeseen. Osassa tutkitaan videon käyttöä yleisesti osana uutista (Smith & Wilson 2000, Machin & Jaworski 2006, Peer & Ksiazek 2011) toisissa on keskitytty uutisointiin tietyssä välineessä esimerkiksi verkossa (Vobic 2011) tai televisiossa (Machill, Beiler & Schmutz 2006).
Smith & Wilson (2000) tutkivat asiaa vastaanottajan näkökulmasta tarkastelemalla lasten reaktioita uutiseen jengiväkivallasta. Tutkimuksessa videomateriaalin määrää ja uutisen tapahtumapaikkaa uutisessa muunneltiin ja katsottiin, miten tämä vaikuttaa lasten turvallisuuden tunteeseen ja informaation sisäistämiseen. Esimerkiksi uutislähetyksessä olevan videon todettiin yllättäen lisäävän lasten turvallisuudentunnetta, vaikka kuvittelisi, että videokuva jengiväkivallan uhrista ja tapahtumapaikoista olisi lapselle epämiellyttävää katsottavaa.
Vobic (2011) tarkastelee uutisen ja videon suhdetta tuotannon näkökulmasta kartoittaen erityisesti uutistentuottajien asenteita ja käsityksiä multimediasta osana verkkojournalismia. Hänen mielestään uutisten tuottajat eivät ole yksimielisiä siitä, miten multimediaformaatteja tulisi käyttää verkkouutisoinnissa. Samalla hän toteaa, että heiltä puuttuu yhteinen visio siitä, mihin tällä uutisoinnilla pyritään ja millaista esimerkiksi mediakonvergenssin tulisi olla. Machill, Beiler ja Schmutz (2006) tutkivat melkein samaa asiaa tiedejournalismin näkökulmasta. He tarkastelevat sitä, miten videota, jonka on tuottanut jokin ulkoinen taho, käytetään uutisoinnissa ja aiheuttaako tämä ongelmia, koska videon tuottaja ei ole itse uutismedia.
Toisaalta myös erilaisia videoita, jotka voivat toimia osana uutista, on tutkittu. Peer ja Ksiazek (2011) tutkivat artikkelissaan sitä, millä tavoin YouTube -videot eroavat journalistisiin tarkoituksiin tuotettujen videoiden standardeista. Erityisesti he tarkastelevat videon teknistä puolta sekä sisältöä. Machinin ja Jaworskin (2006) tutkimuksen kohteena taas ovat arkistovideot ja niiden käyttö uutisissa. Erityisesti he tarkastelevat, miten arkistomateriaalin käyttö vaikuttaa uutisen rooliin tapahtuman todistajana. Esimerkiksi Peer ja Ksiazek (2011) totesivat YouTube -videoiden olevan laadullisesti saman tasoisia journalistisesti tuotettuihin videoihin nähden mutta sisällön standardit olivat löysemmät.
Vastaanottajan ja erityisesti tuottamisen näkökulmasta tehty tutkimus korostuu näissä artikkeleissa huomattavasti. Yksi syy tähän on varmasti se, että multimedia hakee vielä omaa paikkaansa osana uutisointia. Myös erilaiset tavat tuottaa videomateriaalia (uutismedioiden tuotanto, YouTube) ovat vielä melko vakiintumattomia, jolloin niiden eroja ja sopivia käyttötarkoituksia pohdiskellaan paljon. Monissa tutkimuksissa viitattiin myös uutismedioiden taloudellisiin paineisiin, jonka vuoksi videomateriaali (erityisesti yleiseen käyttöön tuotettu ja näin ollen edullinen vaihtoehto) on kasvattanut suosiotaan.
Tämä on sellainen aihe, mistä riittää varmasti vielä pitkäksi aikaa tutkimista. Uskoisin, että erityisesti sosiaalisen median ja käyttäjien tekemien videoiden kautta ala ja tutkimusaiheet muuttuvat ja hakevat paikkaansa vielä "pitkään".
VastaaPoistaLehdissähän, erityisesti Iltasanomien tapaisissa, on jo pitkään käytetty "olitko paikalla, lähetä uutiskuva" pyyntöjä lukijoille. Erityisesti suurissa uutisaiheissa, kuten onnettomuuksissa tai luonnon katastrofeissa, ensimmäisenä paikalla olleiden ottamia valokuvia käytetään usein monissa medioissa uutiskuvina. Nykyisin monella on jo kännyköitä, millä saa videokuvaa ja uskoisin, että myös ns. normi-ihmisten kuvaamia videoita tullaan näkemään yhä enemmän osana uutisia. Nykyisillä laitteilla saa jo aika laadukasta kuvaa, ilman erityistä osaamista. Juuri kuten teidänkin tarkastelemassa tutkimuksessa oli huomioitu:
"Esimerkiksi Peer ja Ksiazek (2011) totesivat YouTube -videoiden olevan laadullisesti saman tasoisia journalistisesti tuotettuihin videoihin nähden mutta sisällön standardit olivat löysemmät."
Olen itsekin miettinyt, että koska Iltalehden sivuilla ilmestyy "olitko paikalla, lähetä videosi meillä". Ehkä näin on jo tehtykin :)! Ainakin muutamissa rikostapauksissa sekä esimerkiksi Japanin tsunamissa tavallisten ihmisten kuvaamat videot ovat nousseet tärkeiksi informaation lähteiksi. Veikkaisin, että "amatöörivideoiden" arvo uutisvideoina tulee tulevaisuudessa kasvamaan.
VastaaPoista