Löysin englanninkielisen tutkimuksen, joka pyörii aiheeltaan samoissa piireissä aiemmin esittelemäni suomalaistutkimuksen kanssa. Tutkimus on amerikkalaistutkimus “Newspaper journalism and video:
Motion, sound, and new narratives” vuodelta 2011. Myös siinä on tutkittu sanomalehtiorganisaatioiden toimittajien suhtautumista videouutisiin, miten he ovat omaksuneet videon osana uutisjournalismia. Tässä tutkimuksessa oletetaan heti alusta alkaen, että videojournalismi on haaste printtijournalismille. Tuloksissa selvisi muun muassa, että TV-journalistien ja sanomalehtijournalistien välillä nähdään edelleen kuilu. Kuten eräs haastateltava oli todennut samassa huoneessa työskentelevästä TV-journalistista ja sanomalehtijournalistista "Kissat ja koirat samassa huoneessa", jolla hän viittasi heidän tulevan toimeen, mutta olevan silti omaa laatuaan.
Keskityn tarkemmin aineiston hankinnan menetelmään, joka täsmää osittain ensimmäisen tutkimuksen kanssa. Tutkimusaineisto on hankittu haastatteluilla (videojournalistit 66 kpl ja uutishuoneiden johtajat 13 kpl). Aineistona oli myös tekstianalyyseja videojournalistien tekemistä tarinoista, mutta keskityn tässä nyt haastatteluihin, koska se oli yhteistä suomalaistutkimuksen kanssa.
Haastattelumenetelmä on ollut mielestäni sopiva tässä ja myös suomalaistutkimuksessa, koska näin on saatu tieto suoraan haastateltavilta ja heidän omat mielipiteensä esille. Toki haastatteluissa on aina omat vaaransa (jännitys vaikuttaa vastauksiin tms.), mutta en usko niiden vaikuttaneen näiden tutkimusten tuloksiin, koska haastateltavia on ollut useita. Amerikkalaistutkimuksen analyysin pohjana ollutta teoriaa, Pierre Bourdieun kenttäteoriaa, oli avattu tässä tutkimuksessa, toisin kuin suomalaistutkimuksessa. Kuten aiemminkin epäilin, uskon rahoituksen vaikuttaneen mahdollisesti siihen, että teoriaosuus puuttuu suomalaistutkimuksesta. Tässä tutkimuksessa taas on otettu selvä sosiologinen näkökulma aiheeseen ja tutkimus vaikuttaa suomalaistutkimusta tieteellisemmältä.
Uutisten siirtyessä nettiin tämä tutkimuksessa mainittu ”kuilu” varmasti pienenee. Nykyään on normaalia, että toimittajan pitää myös osata kuvata videota. Ainakin Ylen toimittajien tulee osata kirjoittaa, kuvata, editoida ja niin edelleen. Hesarin sivuilla en ole vielä nähnyt heidän omia videoita, mutta ehkä sekin päivä vielä koittaa. Linkkejä Nelosen videoihin sieltä jo löytyy.
VastaaPoistaMainitsit aikaisemmassa päivityksessä, että alalla uskotaan verkkovideoiden kasvuun. Tämä on ehkä totta, mutta varmasti myös perinteiselle printtimedialle on jatkossa kysyntää. Itse ainakin luen uutisen mielummin kuin katson videon. Uutisen lukemiseen menee huomattavasti vähemmän aikaa kuin parin minuutin videon katsomiseen. Koenkin, että uutisvideot ovat vielä turhan pitkiä ja niissä on usein paljon epäoleellista materiaalia.
Suosin myös itse ennemmin printtimediaa kuin uutisvideoita. Olisikin mielenkiintoista tutkia esimerkiksi nuorempia sukupolvia aiheeseen liittyen. Ovatko he esimerkiksi tottuneempia videouutisiin tai katsoisivatko he mieluummin videouutisia, kuin lukisivat samat asiat printtinä.
VastaaPoista